Kuvia Budapestista

Löydettiin täydellinen taukopaikka Slovakiassa

Keskiviikon omat treenit

Hiki tuli

Keskiviikkona lounaalla

Pakollinen turistikuva

Kisatyttö Valolla on paljon tehtäviä. Tässä on menossa Jojon viihdytys ;-)

Suomen leiri

Telttakylää

Mahtava kisapaikka

Perjantaina menossa paikallamakuuseen

Kontaktissa

Ja suoraan pää alas!

14.-16.6 Budapest, osa 1

Tiistaina iso osa päivästä meni autossa tien päällä. Ajettiin reittiä Praha-Brno-Bratislava-Budapest. Muuten matka sujui hyvin eikä törmätty isompiin ruuhkiin eikä tietöihin, mutta Prahasta lähtevä moottoritie oli ihan karmea. Lähemmäs pari sataa kilsaa ajettiin moottoritietä, joka oli kuin perunapelto. Ohituskaista oli vähän parempi, mutta siellä oli sitten koko ajan joku perseessä vaikka olisi ajanut 140 km/h... Muuten tie oli oikein hyvä. Ehjinä kuitenkin päästiin perille ja autokin vaikuttaa rääkin jälkeen ehjältä.

Hotellikin löytyi vaivatta ja on muuten ok, mutta sijainti keskustassa kaukana kisapaikasta on kyllä kaikkea muuta kuin hyvä. Viheralueita ei ole ja lähimpään minkäänlaiseen nurmikkoon/puistoon on matkaa lähemmäs kilsa. Ässä nyt nostaa jalkaa mihin vaan, mutta Valon kanssa on vähän haastavampaa. Positiivista on, että ruokapaikkoja on paljon ja ne ovat myöhään auki.

Keskiviikkona lähdettiin aamusta Maaritin, Anun ja Luun kanssa katsomaan kisapaikkaa ja käytiin siellä lenkillä. Kisapaikan ympäristö on kyllä ihan super. Heti kentän takana on iso varjoinen metsä, jossa on miellyttävä kävellä puiden varjossa lämpimälläkin säällä.

Lenkin jälkeen treffattiin muu joukkue ja käytiin treenaamassa läheisessä puistossa. Kovin kauaa ei pystynyt treenaamaan, kun oli sen verran lämmin, että koirille tuli hetkessä kamala hiki. Treenin jälkeen käytiin vielä toistamiseen lenkillä kisapaikan lähellä, kun seuraava kunnon ulkoilu oli koirille luvassa vasta torstaiaamuna...

Koirien viihdyttämisen jälkeen tuotiin koirat hotellille lepäämään ja lähdettiin lounalle ja pikaiselle Budapestin kierrokselle kesäisen lämpimässä säässä (käytiin katsomassa Tonavaa ;-)). Illalla käytiin vielä joukkuepalaverin jälkeen porukalla syömässä ja sen jälkeen kyllä uni maittoi.

Torstaina oli vuorossa treenit. Suomen vuoro oli jo aamusta ennen kymmentä ja sitä ennen pystytettiin Suomen leiri kisapaikalle. Mukana oli 2 telttaa, jotka ovat kyllä todella tarpeen. Kentällä ei ole minkäänlaista varjoa ja jo aamupäivällä oli varsin lämmin. Treeniaikaa oli jokaisella 3 minuuttia molemmissa kehissä. Ässä oli pätevä ja ehdittiin tehdä kaikki mitä piti ja vähän enemmänkin ja silti aikaa jäi molemmissa kehissä. Treenistä jäi siis tosi hyvä mieli vaikka Ässälle ehtikin tulla tosi kuuma. Kyllä Ässä osaa! Treenin jälkeen piipahdettiin eläinlääkärintarkastuksessa ja nyt ollaan hotellilla lepäämässä ennen avajaisia, jotka ovat vasta 16.30. Vaikka ajomatkaa kisapaikalle on reilu puoli tuntia ja tulee ylimääräistä ajelua, niin en halunnut pitää Ässää tänään koko päivää kisapaikan lämmössä, kun kisapäivä on jo huomenna.

Kuvia tulossa jossain vaiheessa...

12.-14.5 Bohemian Switzerland national park

Tsekin majapaikka Mezni Loukassa Hrenskon lähellä oli varsin kiva. Me oltiin varattu huone majapaikan päärakennuksesta, mutta sinne ei saanutkaan viedä koiria ja majouttauduttiin bungalowiin, joita oli pihalla rivi. Vaikka hinta oli vähän korkeampi, niin oli aika luksusta asua omassa talossa, josta pääsi suoraan pihalle ja kansallispuiston reitit kulkivat parinkymmenen metrin päästä. Maanantaina meillä oli kaiken suhaamisen jälkeen yksi loma- ja lepopäivä. Ei tarvinnut siirtyä minnekään ja sai vaan olla ja ulkoilla.

Heti aamusta lähdettiin suoraan mökin vierestä lähtevälle reitille ihastelemaan paikallisia hienoja kalliota. Aika vaikuttavia olivat ja maisemat olivat huikeita ja korkeuseroakin oli kiitettävästi. Reitillä kulki jonkin verran porukkaa ja koiriakin oli monella, mutta yhtään hallitsematonta ja valtoimenaan juoksevaa koiraa ei tavattu. Kolmisen tuntia reippailtiin ja siihen päälle maistui pieni lepo.

Pravcicka Brana

Ässä rentoutuu päiväunilla

 

Iltapäivällä ajettiin parin kilsan päähän Meznaan ja käveltiin Kamenice-joelle, joka oli hieno. Harmi, ettei kuvista oikein välity kunnolla kuinka hieno ja vaikuttava paikka oli. Kalliot nousivat paikoitellen molemmilla puolilla pystysuoraan korkeuksiin. Koirat pääsivät myös pulahtamaan jokeen vähän rauhallisemmin virtaavassa paikassa.

 

 

Illalla käytiin syömässä kylän hienoimmassa ravintolassa ja oli kyllä halpaa. Kaksi isoa annosta maukasta ruokaa ja 4 siideriä maksoi 18,80 euroa. Ei paha! Tuolla kävi joka paikassa eurot vaikka Tsekissä oltiinkin, kun Saksan raja oli niin lähellä. Tota paikkaa voi kyllä suositella luonnosta ja hienoista maisemista pitävälle ja oltaisiin viihdytty siellä useampikin päivä.

 

Tiistaiaamuna käytiin vielä reippaalla lenkillä ennen kuin lähdettiin viimeiselle etapille kohti Budapestiä.

 

9.-12.5 Matka edennyt Tsekkeihin asti

Torstaiaamuna kello soi klo 5 ja ennen kuutta oltiin matkalla kohti Turun satamaa. Päivälaivalla matkustaminen on aina vähän tylsää, mutta hyvin saatiin aika kuitenkin kulumaan. Ässä treenasi pariin otteeseen ja etenkin paikallamakuun alkua tehtiin paljon ja Ässä oli pätevä. Miksi mä en ole ikinä ennen tajunnut, että laivan hissien edusta on ihan paras paikka häiriötreenille? Kolmena edellisenä yönä yöunet olivat jääneet sen verran lyhyiksi, että päikkäritkin maistuivat. Ruotsiin rantauduttuamme matka jatkui vielä parin tunnin verran Linköpingiin, jossa yövyttiin. Hotellin vieressä oli iso puistoalue ja hienot nurmet, jotka piti tietenkin hyödyntää pienen treenin muodossa iltalenkillä.

 

Paikalla makuuta imuri- ja ihmishäiriöllä ;-)

Oma lippu pitää olla

 

Perjantaiaamuna matka jatkui. Jossain vaiheessa Timo totesi, että green card jäi kotiin… Green cardille saatiin järjestettyä kyyti Budapestiin ja sinne asti täytyy pärjätä ilman. Toivottavasti tän reissun paperisotkut oli nyt tässä. Koirat ja ihmiset ovat luojan kiitos edelleen ehjiä. Päivän ensimmäinen pysähdys tehtiin Store Mossen kansallispuistossa Värnamon lähellä. Siellä käytiin tekemässä parin tunnin lenkki, että saadaan Valosta pahimmat höyryt pois ennen kisaa. Maisemat olivat hienot ja muistuttivat monin paikoin Lapin suomaisemia.

Store Mossen kierijä

Store Mossen puun halaaja

Lenkin jälkeen matka jatkui kohti Alvestaa, jossa Valolla oli kisat. Oltiin ajoissa paikalla ja ehdittiin hyvin treenata ennen kisaa. Kisapaikka oli hieno ja Ruotsissa taitaa lähes kaikilla koirakerhoilla olla omat valtavat nurmialueet kerhorakennuksineen. Kisajärjestelyt olivat vähintäänkin leppoisat. Toinen EVL-koira (ja myös ylimääräinen häiriökoira) meni istumisessa maahan eikä tullut enää makuuseen. Makuuseen otettiin kolmanneksi koiraksi liikkurin koira, jonka kanssa joku mies seisoi siellä rivissä koira hihnassa koko makuun. Kaukoissakin tehtiin 6 vaihdon sijaan 7 vaihtoa. Valo selviytyi osuudestaan varsin pätevästi ja tuloksena oli luokkavoitto 290 pisteellä ja S TVA!  Päästiin lähtemään kisoista kohtuullisen ajoissa ja hyvä niin, koska edessä oli vielä reilu pari tuntia ajoa Lundiin ja aamulla kisat Tanskan puolella. Lundissa hotelli oli varsin hieno ja koirille oli tuotu huoneeseen oma petikin ;-)

Näin Ruotsissa

Oma peti hotellissa

Lauantaiaamuna startattiin ennen kahdeksaa ja hurautettiin siltaa pitkin Tanskan puolelle ja kisapaikalle Vallensbaekiin Kööpenhaminan lähelle. Tän päivän kisat olivat samalla tollerimestaruudet ja EVL:ssä oli 6 koiraa. Valo oli taas varsin pätevänä vaikka pari pientä virhettä mahtuikin mukaan, mutta kokonaisuus toimi ja fiilis oli kohdillaan. Ei ehkä ihan helpoin tilanne olla ensin 1,5 kuukautta treenaamatta kunnolla ja sitten kisata kahtena päivänä peräkkäin. Tulos oli kuitenkin toivottu. 279,5 pistettä, luokkavoitto ja DK & POHJ TVA!

Kisamaskotti

Tanskassa oli rotukirjoa laidasta laitaan ja alempien luokkien säännöt olivat meikäläisittäin
vähintäänkin mielenkiintoiset. Vielä voittajassakin sai palkata liikkeiden välillä ja kytkeä koiran.
Alokkaassakin kytkettiin koira joka välissä ja käytiin tietenkin palkkaamassa joka välissä. Näytti jotenkin kömpelöltä ja hankalalta. Liikkeetkin poikkesivat aika paljon meidän omista liikkeistä. Alokkaassa  oli mm. tunnari 6 kapulalla, paikallaolo yksin, hampaiden näyttö ohjaajan toimesta ja luoksetulossa oli vaihtoehto, että tuomari pitää kiinni, jos koira ei pysy. Ässäkin ehti treenata parit hyvät fiilistelytreenit kisapäivän aikana. Kisat venyivät aika pitkälle, mutta ehdittiin juuri sopivasti Gdser-Rostock-laivan. Rostockista hurautettiin vielä reilu puoli tuntia majapaikkaamme Carmina am Seehen, joka oli kyllä aika huippupaikka meidän tarpeisiin.

Katsomo odottaa, että TVstä alkaa jääkiekko

Seuraavana aamuna suunnattin ensin Zingstin ja Prerowin välisille hienoille hiekkarannoille lenkille. Satuttiin ihan vahingossa suoraan koirarannan kohdalle. Rantaa oli tarjolla silmän kantamattomiin ja koirat todella nauttivat pitkästä aamulenkistä, hiekkarannasta ja merestä. Siihen kuitenkin loppui sen päivän hyvä osuus ja loppupäivä olikin sitten aikamoinen day from hell. Meillä oli varattuna majapaikka kahdeksi seuraavaksi yöksi Tsekistä Hrenskosta keskeltä Bohemian Switzerland-kansallispuisto. Ajoaikaa piti olla reilu 4 tuntia ja meidän piti ehtiä vielä illalla kivalle lenkille. Lopulta kaikkien järkyttävien ruuhkien jälkeen matkaan meni 9 tuntia vaikka suurin osa matkasta oli moottoritietä… Loppumatkan navigaattori vielä ajatti meitä ihan ihmeellisiä pikkuteitä pitkin viimeiset kymmenet kilsat. Olisi pitänyt luottaa paperikarttaan eikä navigaattoriin. Ei ehditty enää millekään lenkille, mutta saatiin katto pään päälle ja nippa nappa ehdittiin saada ruokaakin.

Jännitystä elämään!

Eilen oli kyllä vähän liiankin vaiherikas päivä. Ensimmäiset sydämen tykytykset aiheutti poliisilta tullut kirje. Ennen avaamista mietin, että mitä pahaa mä muka olen tehnyt,  kun en ollut muistaakseni ajanut mihinkään kameratolppaankaan... Kirjeestä paljastuikin poliisin muistutus vanhenevan passin uusimisesta ennen kesän ruuhkia. Aika kilttiä. Mä en edes tiennyt, että tollaisia lähetetään.

Niin, enpä ollut muistanut edes tarkistaa, että onko mun passi voimassa, kun jotenkin vanha 10 vuoden passi tuntuu olevan voimassa ikusesti. Passi jopa löytyi omalta paikaltaan ja järkytys ja paniikki meinasi iskeä, kun huomasin sen vanhenevan seuraavana päivänä! Ja lähtöön oli siinä kohtaa enää alle 2 vuorokautta. Pikaisen nettisurffailun jälkeen lähdin lentokentän poliisiasemalle anomaan express-passia, jonka saan tänään iltapäivällä klo 15 jälkeen. Siitä menen suoraan töihin, klo 23 kotiin ja aamulla lähtö klo 5.30. Ei siis mene edes tiukoille passin kanssa ja pelivaraakin jää. Kaikki siis päättyi onnellisesti, päästään reissuun aikataulussa ja saa huokaista helpotuksesta. Mä en vaan vieläkään voi käsittää, että miten mulle kävi näin, kun yleensä olen varsin tarkka siitä, että kaikki (ihmisten ja eläinten) paperit ovat kunnossa. Tän jälkeen en varmasti tee enää samaa virhettä toista kertaa! Eilisen aikataulun toi passiepisodi vaan sotki sen verran hyvin, että Ässä ei ehtinyt treenata ollenkaan, mutta ei kai se tokoa unohda vaikka tuleekin 2 treenitöntä päivää peräkkäin ;-)

Nyt lähtöön on aikaa 22 tuntia ja kaikki on vielä ihan vaiheessa. Pyykit on sentään pesty jo eilen ja näyttäisi siltä, että ehkä ekaa kertaa koskaan mä otan mukaan vain kuivia vaatteita ;-) Yleensä lyhyemmällekin reissulle mukaan lähtee kassillinen viime hetkellä pestyjä vaatteita, jotka on ripustettu kuivumaan ympäri autoa...

Lähtö lähenee

Viikon päästä ollaan jo laivassa! To do-listalla on vielä lukematon määrä asioita ja vuorokauden rajalliset tunnit aiheuttavat lievää ahdistusta. Ollaan treenattu ahkerasti ja treenit ovat sujuneet jos ei aina ihan suunnitelmien mukaan niin ainakin vauhdikkaasti... Fiilis on silti hyvä ja odotan innolla kisoja. Kisapaikka on ehtinyt tässä välissä vaihtua jo kahteen kertaan. Ensin keinonurmipohjainen halli vaihtui isoon telttaan nurmella jonkin linnan puistossa ja tämän hetkisen tiedon mukaan kisataan Gödöllön jalkapallostadionilla ulkona. Toivottavasti ei ole ihan kamalan kuumaa, kun koirat eivät ole vielä ehtineet tottua lämpöön. Tällä hetkellä Budapestissa on ollut lähes 30 asteen helteitä.

 

Ässä on ainakin toistaiseksi onnistunut pitämään itsensä ehjänä. Valon varvaskin näyttää hyvältä ja Valo on päässyt treenaamaan.

Kevät 2013 - reissuvalmisteluja

Lähtöön on aikaa enää reilu 3 viikkoa ja reissuvalmistelut ovat hyvällä mallilla. Laivaliput varattiin jo hyvissä ajoin ja varsinkin menomatkalla laiva oli jo aika täysi, kun siihen osuu helatorstai ja moni pitää pidennetyn viikonlopun. Me lähdetään 9.5 aamulaivalla Turusta ja kotiin palataan 31.5. Lisäksi Valo on ilmoitettu kahteen tokokisaan (10.5 Ruotsiin iltakisaan ja 11.5 Tanskaan) ja näiden väliseksi yöksi on hotelli varattuna. 14.-20.5 vietetään Budapestissä tokon MM-kisoissa ja sille ajalle on hotelli varattuna kennelliiton toimesta. Ollaan myös ahkerasti katseltu sopivia kohteita MM-kisojen jälkeiseen lomailuun ja jonkinlainen alustava reittisuunnitelma alkaa hahmottua. Loman pääkohde on luultavasti Itävalta, mutta saatetaan tehdä myös mutka Kroatin ja Slovenian kautta.

 

Koirien ekinokokkimadotukset on aloitettu 28 vrk:n ohjelman mukaan ja lisäksi Ässä sai ylimääräisen rabiesrokotteen. Muuten rokotusta ei olisi vielä tarvinnut uusia, mutta suunnitelmissa on käydä Kroatiassa ja siellä rabieksen täytyy olla kaikista muista maista poiketen alle vuoden vanha.

Green card on tilattuna, auton huolto varattuna, on hankittu uudet reput vaelluksille, Taaville on hoitopaikka sovittuna ja on treenattu ahkerasti. Melkein kaikki on siis hyvällä mallilla. Ainoan pienen mutkan matkaan tuo tällä hetkellä Valon varvas. Se loukkasi varpaansa muutama viikko sitten ja nyt tassu on paketissa, jotta vaurioitunut ligamentti paranisi nopeammin. Jos toipuminen etenee toivotusti, niin Valon pitäisi onneksi toipua reissuuun mennessä.